Emnevisning

  • Girjerájus

    Girjerádjosis mii oahpásmuvvat árbevirolaš máidnasiidda ja muitalusaide, sámi girječálliide ja sámi mánáid – ja nuoraidgirjjiide.

  • Mii lea máinnas?

    Máidnasat leat muitalusat main sáhttá vaikko mo geavvat. Máinnasteapmi lea njálmmálaš girjjálašvuohta mii muitaluvvo buolvvas bulvii. Máidnasat leat muitaluvvon olbmos olbmui ja dainna vugiin leat seailluhan njálmmálaš árbevieru. Sápmelaččat leat máinnastemiin nevvon mánáid ja nuoraid. Máinnasteapmi gullá sámi árbevirrui. Máidnasiin leat dávjá stálut, ulddat, gufihttarat, rávggat ja čáhkalaggát. Máidnasiid dovdomearka lea ahte eallit hupmet gaskaneaset ja maiddái olbmuiguin.

     

    Stállu

    Theodor Kittelsen - Sjøtrollet, 1887

    Dat lea stuoris, ropmi ja gievra. Stállu lea dávjá olbmo vašálaš, muhto hui jalla, ja dan oažžu dávjá dájuhit. Stállu sáhttá olbmuid borrat.

     

    Luhtat

     John Bauer,  Trollmor och prinsessan, 1909

    Luhtat lea stálu eamit. Dat lea stuoris ja ropmi.

     

    Ulda ja gufihtar

     Pinterest.com 

     

    Állánguhkkosaš áddjá

      

    Istock.com

    Lea unna ádjáš. Das leat guhkes skávžžát ja lea hui gievra, muhto jus muhtin dolle čavga skávžžáide, de besset dat ja son šaddá áibbas geahnoheapme dego unna mánáš. Son liiko silbbaide ja golliide.

     

    Čáhkalakkis

     

     Govva: Siida Sámi musea, Anár

    Čáhkalakkis lea hui unni, álás ja das leat dievva golleruđat. Orru eatnama vuolde.

  • Bartta čiegusvuohta

     

    Mii náđđáimet biejus. Ántte unna dolaš dovdui dušše veaháš liggemin mu jiekŋagalbma muođuid. Loktejin gieđa ja njávkalin iehčan muođu stuorra fáhcain. Orro dovddu juo massimin. Čalbmegežiin oidnen ahte Rávdná čohkkái nuppe bealde dola ja goalui nu ahte bánit vel skille. Biejus lei áibbas jaskat. Buohkat vurde dušše goas fas nuppes gullo.

    Máhtte šlivgii vel ovtta njálggesbáhpira dollii. Dolla bulii oanehaš bottu. Doavki go in lean eatni jeagadan gárvodit eambbo.

    Ledjen dušše vástidan sutnje ahte dál han lei fiinna dálki, ja eat ge mii áigon guhkes mátkái vuolgit. Juolgesuorpmat čuggo ja hilaštedje. Ballen ahte olles rumaš lei čuvččagan.

    Buolaš civccui ámadeaju. Jurdilin ahte in livčče goassege galgan deike vuolgit, muhto dál lei menddo maŋŋit gáhtat.

    Visot lei Biera sivva. Son han lei min hástán deike.

    Mii vuolgit geahččat dan dološ bartta mii gutnan lea buollán, árvalii son. Ovdal go ollejin dađi eambbo jurdilit, de ledjen juo ohcan sabehiid, gárvodan ja vuorddašeamen iehčan olbmáid geat galge mu viežžat. Mis lei veaháš hoahppu, go galggaimet fas ollet joralit ruovttoluotta ovdal go sevnnjodišgođii. Ii lean nu guhkes mátkki čuoigat. Fargga leimmet buollán bartta luhtte.

    Mii reškkiimet ja láhttiimet hirbmadit dan botta go čuččodeimmet das gos dat barta lei ovdal leamašan.

    Fáhkka orui eanan lihkasteamen veahá min vuolde. Mii healkkeheimmet álggos, muhto vuot reaškigođiimet. Ii mannan guhká ovdal fas lihkastii min vuolde, muhto dál olu eambbo go vuosttaš háve. Mii suorganeimmet, eat ge duostan jietnadit maidege. Seammás gullogohte imašlaš jienat, dego muhtun livčče viggamin huikit, muhto ii oaččo jiena. Jietna orui njuolga min skuovvavuođuid vuolde boahtimin. Dál leimmet duođaid ballagoahtán ja ovdalgo olliimet šat eambbo jietnadit, de ledje mis sabehat juo juolggis ja čuoigáimet olles leavttuin.

    Mun dovden váimmu čoddagis coahkkimin. Mii bat jur eatnama vuolde viggá huikit?

    Vilppastin jođánit maŋos ja fuobmájin ahte juogalágan suoivva čuovui min.

     

     Govva: Trine Noodt

    Ja dál gullui hirbmat čearggas maŋis boahtimin. Čuigen dál buot maid nagodin. Šieđđaluvvagohten, ja earát čuige mu meattá.

    Gullen soapmása gállime obbasa, lávkumin hirbmadit. Bođii lagabui ja fas báhcigođii. Dál orron juvssahallamin dasa, dat dohppestalai mu readdju.

    Boađe deike, čergii Máhtte. Mun vilppastin ja fuobmájin su. Mu olbmát ledje čiehkádan muhtun bidjui mii lei dies lahka.

    Oidnen sii ledje seamma balus go mun ge. Mii oruimet jávohaga, dušše čohkkáimet jaska dainna baluin goas dal aiddo gávdná min. Olggobealde bieju gullojedje lávkkit mannamin meaddel.

    Geahčastii dollii mii dál lei measta áibbas jáddan. Dušše unna hilaš vel bulii veaháš. Áigi lei vássán, muhto olggobealde ii šat gullon mihkkege. Eat mii jietnada maidege, dušše čohkkáimet jaska vuorddidettiin goas dat gávdná min.

    Govva: Trine Noodt 

    Ohcalin lummalámppá ja čuovgalin Rávnná guvlui. Su baksamat alihaste.

    – Eat go sáhte vuolgit amamet jámas deike galbmot? Jearralin iehčan olbmáin. Ii oktage vástidan, muhto dakkaviđe sii čákŋaledje olggos. Lihkus lei mus lámpá mielde go dál lei juo áibbas seavdnjat olgun. Mii čuoigaleimmet buot maid nagodeimmet. Balaimet oainnahallat ja maiddái jovssahallamis dan ilgadis suoivanii mii min oaguhii.

    Go ollejin ruoktot, de muitalii mii lei dáhpáhuvvan min mátkkis. Eadni geahčai suhttan čalmmiiguin ja jearralii leimmet go riedjan bartasajis. Mun muitájin mo leimmet reaškán ja láhtten doppe. Eadni šuohkihii jitnosit ja dadjalii:

    – Man máŋgii galggan daguhit ahte jámehiid ii galgga muosehuhttit!

    Eadni muitalii ahte dolin go diet barta bulii, de lei olmmoš doppe oađđimin ja bulii sisa.

    Mun healkkehin. Jámet vai ii, diehko in vuolgge nuppes.

     

    Bargobihttá 1

    Mii lea máinnas? Leat go cealkagat riekta vai boastut.

     

    Mii lea muitalus?

    Muitalusas leat duohta dáhpáhusat, ja olbmuin ja báikkiin leat namat. Muitalusain leat fearanat ja leat dáhpáhusat mat gullet dihto áigái. Muitaleapmi gullá njálmmálaš girjjálašvuhtii ja sámi árbevirrui. Muitalusaid ulbmil lea oahpahit mánáide ja nuoraide mii lea riekta ja boastut, buorre ja bahá.

  • Eahpáraš

    Ánne vulggii árrat iđit murjet go lei nu čáppa čakčabeaivi, beaivvádat ja goalki. Dakkár čáppa beaivi movttiidahtii su murjet.

    Orro gávdnomin eambbo muorjjit mađi guhkkelii son manai ruovttus eret. Gal lei juo hearvái. Easkka son viimmáskii ge ja viegadišgođii vel jođáneappot bovnnaid gaskkas. Go muorjegievnni lei measta oalát deavdán, de son dovddai ahte lei áigi vuoiŋŋastit. Son čohkkedii bovnnaža ala ja ohcalii láibevajahasaid. Gal dál lei buorre boradit. Ánnes ledje duođaid juolggit váiban. Son mieiggastii vuohkkasit muora vuostá.

    Fáhkka gulai son juoidá. Lei go son ribahan nohkkat? Son lei vissa guhká oađđán go dál lei juo veaigi.

    Son fertii doapmalit. Eadni lea sihkkarit vuorddašeamen su. Nu son vázzái ruovttoluotta, son lei movttet ja duhtavaš go lei gávdnan nu ollu murjjiid. Ánne jurdilii ahte deike son vuolgá ihttin maid. Vaikko son áibbas sevnnjoduvai, de liikká deaivvai ruoktot. Dát han lea oahpes guovlu sutnje. Ánnes lei oalle leaktu go nu illudii eadnái čájehit man searra son lei leamašan. Váccidettiin oinnii rievssahiid mat ain ballájit ja girdilit dađi mielde go son lahkonii daid. Fáhkka gulai son juoga maŋábealde.

    Son geahčastii maŋás ja fuobmái rievssaha mii lea seivon moadde mehtera sus eret. Ánne doamihii dušše viidáset. Veahá maŋŋelaš de gulai ain jienaid. Son vilppastii ja fuobmái ahte rievssat lei ain su maŋis.

    Son lávkii moadde lávkki, muhto rievssat ii báhcán.

    Govva: Trine Noodt

    Oba ártet lei, rievssahat han ballet dábálaččat olbmuin. Ánne bissánii vai beassá oaidnit rievssaha dárkileappot. Rievssat geahčai njuolga Ánnii ja lávkii ain lagabuidda su.

    De Ánne fuobmái ahte rievssahis heaŋgái guhkes boares báddi čeabehis. Imaš, mo jur dien gis lei nagodan iežas birra sorrat?

    Rievssat bođii ain lagabuidda.

    Ánne soaiggehii go muitái fáhkka áhku muitalusaid ahte eahpáraš sáhttá boahtit eará elliid hámis. Ii sáhttán leat albma loddi go nu ártegit láhttii. Juste go Ánne jorgalii sealggi rievssahii ja viehkalii, de rievssat bárggádii dakkár romis jienain maid Ánne ii lean goassege gullan ovdal. Ánne viegai buot maid nákcii ja illá duosttai šat geahčastit čuovvu go balddonas su. Go vilppastii maŋás, de oinnii ahte rievssat lei rievdan álás mánnán mii bođii bárggu maŋis. Eahpáračča jietna lea dakkár mii sáhttá baldit buot jálumusa ge. Easkka son de ballái. Eahpáraš lei su maŋis! Ánne lei gullan ahte jos jovssahallá, de lei bággu gásttašit dan.

    Jus ii gásttaš dan, de sáhttá ráimmahallat. Áidna vuohki lei ahte lohkat Áhččámet – rohkosa ruovttoguvlui. Ánne vikkai muitit mo Áhččámet – rohkos lei, muhto son lei nu ballán ahte ii muitán dan veaháš ge. Vaikko son viegai nu jođánit go sáhtii, de liikká ii báhcán dat ilgadis bárggas. Orui baicce juksamin su.

    Ná guhkki ain ruoktot! Bárggas joksagođii su, go dál son gulai dan ollu buorebut. Son váibagođii viehkamis, muhto ii sáhttán bissánit.

    Ánne lei gullan ahte jos eahpáraš vuos joksá ja beassá ovddabeallai, de ii luoitte meattá ovdal lea ožžon dan maid háliidii: alcces nama.

    Jietna lei juo joksan su, son oinnii iežas julggiid buohta ipmaša.

    Ánne gahčahii suorganemiin muorjegievnni maid oppa áiggi lei váruhan. Ii sáhttán jorgalit viežžat gievnni, muhto fertii beare viehkat.

    Ánne ollii joga rádjái, muhto ii lean deaivan šaldái viehkat, Eahpáraš lei juo viggamin meaddel.

    Ánne boršalii johkii ja gálistii rastá. Go son ollii nuppe beallái, de gulai ahte bárggas bázii joga duohkái. Ii son šat duostan vilput, muhto doamai olles leavttuin ruoktot.

    Govva: Trine Noodt 

    Viimmat oidnogođii ruoktu muoraid čađa. Vaikko lei njuoskan, váiban, ballán ja guoros gieđaid, de ii lean son goassege leamašan ná lihkolaš go ollii vissui.

     

    Uldda eallogoahkka

    Dán duohta dáhpáhusa muitala muhtin boazosápmelaš, Nils Issát, gii ovdal lea orron ja johtán dain guovlluin. Son lea maŋŋil johtán eará orohahkii.

    Dát dáhpáhuvai 1960-logu álggogeahčen. Sii ledje juo ealu vuojehan Ulisullos nannámii. Gátti bealde lei sis čakčaáidi, ja dán báikkis lei ge eallu muhtun áiggi ovdalgo johttájedje dálveorohahkii. Sii lávejedje vázzit ja gozihit čakčaáiddi vai bohccot eai oro áideguoras eai ge beasa čákŋat čađa áiddi.

    Lei čáppa čakčabeaivi go Nils Issáha vuorru lei guođohit ealu. Son lei ollen várrái man namma lei Boazovárri.

    Dan váris lei dihtosis áidemohkki gosa bohccot čoahkkanedje. Son váccii dohko ja jurddašii ahte dás gal leat várra bohccot.

    Nu lei ge, das lei eallu livas. Bohccot lihkadišgohte go son lahkonišgođii ealu. Son cielaldahtii beatnagiin vai eallu manná veaháš dobbelii ja ádjánan ovdalgo fas boahtá áiddi duohkái.

    Govva: Trine Noodt

    Go eallu manai jávkkohahkii, vázzái son ruovttoluotta. Son ii lean galle lávkki lávken ovdalgo oinnii ealu boahtimin orddas.

    Olmmái jorggihii viega, viegai fas ruovttoluotta vai olle ealu caggat ovdalgo čuohcá áiddi vuostá. Son imaštalai, manin eallu jorggihii nu jođánit. Sus lei oahppan boares beana mii giljádii go ollegođii lagabuidda. Boares beana cakkai eallonjunnoša ja balddii ealu gitta jávkkohahkii.

    Son čohkkedii geađgegurrii bosihit ja rohttestit suova. De fuobmái son olbmo gii lei su guvlui jođus. Hoahpus coggalii duhpáha ohcii amas gávnnahallat borgguheamen.

    Son jurddašii diet lea dieđusge muhtun siidaguoibmi gii lea maid ealu várdámin.

    Go olmmoš bođii lagabuidda, de son oinnii ahte dat gal lea amas olmmoš. Olmmoš lei??? Nuorra, njálggut olmmái.

    Sus ledje sámi biktasat badjelis, luhkka mas su muorranamma lei. Nama gal ain muittán, muitala son. Amas olmmái dajai:

    – Buore beaivvi, Nils Issát. Son nivkalii sutnje ja imaštalai mo amas olmmái diđii su nama.

    – Don ledjet buorre mánná go cagget mu ealu, jotkkii olmmái.

    Olbmás lei njealječalmmat beana. Das gal ii orron su beana berošteamen, vaikko goarjadeigga buohtalaga.

    Beana čuovui dušše ealu go jávkkai várregilgga duohkái.

    – Gal mun gis soaittán sáhttit veahkehit du go don dárbbašat veahki, dadjalii son ja manai jávkkohahkii.

    Govva: Trine Noodt

    Nils Issát čohkkái mealgat ja jurddašii lei go son oaidnán goassege dien olbmo, ja imaštii gosa dat manai.

    Nils Issát vázzilii ruovttoluotta.

    Ruovttus muitalii son siidaguimmiide ahte dál gal mii leat vissa mastan ja seammás namuhii amas olbmo ja su ealu.

    Siidaguoimmit eai dovdan olbmo su bagadusa mielde. Sii maid eai jáhkkán ahte ledje mastan eará ellui, go doppe han eai galgan leat eará siiddat lahkosis. Nils Issát lei áibbas vissis das ahte son lei gozuid alde go dát fearán dáhpáhuvai.

     

    Giđđajohtin 

    Mii leimmet vahku ráhkkanan giđđajohtimii. Go galgá johttát, de lea ollu mii galgá leat mielde. Ja leat ollu barggut mat galget dahkkot ovdalgo sáhttá vuolgit davás siiddain. Mii lávet dábálaččat ádjánit vahku johtit. Siivu ja guohtun mearrida man guhká ádjána.

    Mii čohkkiimet buot gálvvuid mat galge mielde, liige biktasiid, lávu, niestti ja buot maid dárbbaša go galgá vuolgit meahccái.

    Viimmat bođii beaivi go galggaimet vuolgit. Gáraimet reagaid. Ledje vihtta skohtera siidda fárus, čieža rávisolbmo ja guokte máná.


    Govva: Trine Noodt

     

    Vuosttaš beaivvi jođiimet sullii miilla. Veiggodettiin ceggiimet lávu. Eallu guohtugođii. Áhčči cahkkehii dola, ja lávvu liegganii.

    Lei buorre boahtit lávvui ja boradit. Go liegganin, de ribahin nohkkat. Iđitija gullájin. Diibmu lei beal vihtta. Rávisolbmot ledje smávvát čohkkegoahtán diŋggaid. Galggaimet viidáseappot johtit. Siivu lei buorre, ruovdecuoŋu. Eanu lei mannan ealu lusa.

    Go bođii ruovttoluotta, de dajai:

    – Buoremus livččii jos mii beaivvi diktit ealu guohtut dás. Dáppe han lea oalle buorre guohtun.

    Nu mearridedje bisánastit jándora. Mun váccašin olggobealde, várdájin, oidnen ealu livas.

    Govva: Trine Noodt

     

    Nuppe beaivvi lihkaimet iđđes. Gáraimet reagaid jávohaga. Go vulggiimet, de geahčastin maŋos. Go lávvosadji bázii, de bođii jurdagii ahte galle lávvosaji son áddjá lea guođđán go lea johtán iežas eallimis?

    Go leimmet ollen sullii beallemátkái, de dihten ahte lahkoneimmet meara go alla várit oidnogohte. Odne bissáneimmet árat go dábálaččat. Ceggiimet lávu ja boradeimmet. Beaivet finaimet oaggumin lagaš jávrriin. Mii vujiimet beaivvi ja oakkuimet jávrriid, muhto eat mii goddán ovttage guoli.

    Finaimet muoraid njeaidimin ovdal go sevnnjodii ja geaseheimmet daid lávu lusa. Várra eadni lei gollon ovddit ija go juo bijai min dál murret. Go leimmet vel čázi viežžan, de gal čákŋaleimmet buohkat loavdaga vuole lávvui. Eanu ja ipmi leigga mannan áhku lusa idjii. Áhkku orui sullii golbma miilla duohken. Mii leimmet báhcán ealu guođohit.

    Lei buorre velledit maŋŋá buot olgobargguid. Fáhkkestaga gullat mii skohterjiena. Mun jurddašin dat lea sihkkarit eanu gii boahtá. Eai han dáppe lean eará siiddat, eai ge lean oidnon eará olbmot go vujiimet daid jávrriid mielde.

    – Ii dien skohteris gal oro seamma mohtorjietna go edno skohteris, dadjalii áhčči.

    Skohter lahkonišgođii lávu. Lei gelddolaš oaidnit makkár olmmoš lei ná ávdin báikkiin vuodjimin. Skohter skirvehii lávu meattá ja spiehkastii lulás. Buohkat imaštalle makkár olmmoš die gis lei, gii ii boahtán ságaide. Mii gulaimet skohtera vuodjimin ja nu jávkkai mohtorjietna.

    – Mii gal fertet vuolgit geahččat dien olbmo gii ii boahtán ságaide. Son han orui vuodjimin min ealu lusa. Naba jos manná ja vuojeha ealu? Mis lea bággu vuolgit geahččat siidda, dajai eadni.

    Áhčči lei ovttamielalaš etniin. Mága guovttos siesáin maid ráhkkanišgođiiga vuolgit.

    Vilbealli čierostuvai ii ge háliidan báhcit lávvui, muhto fertii báhcit go siessá čilgii sutnje ahte eai sii jávkka nu guhká. Moai báziime guovttá, dušše unna gintalaš bulii árrangáttis. Ginttalčuovga lihkadii, orui muhtomin measta jáddamin, muhto de buollái fas dego muhtun livččii ain bosádan heakka čuvgii. Olgun gullui biegga šuvvamin, dego várit ja gáissát livčče huradeamen. Fáhkkestaga álggii loavdaga ravgestallat munno beale loaiddus. Mun dovden vilbealli stirddui ja dollii čavga mu báidái. Mun dollen vuoiŋŋahaga. Váibmu julkkii issorasat. Ja jurdagat girde duohkot deike. Jurddašin ahte dán in hálit vásihit, muhto dihten ahte dát ii lean šat mu hálddus. Loavdda loktanii, ja borgon olmmoš čákŋalii sisa. Vilbealli náđui mu duohkái, in ge mun báljo háliidan oaidnit.

    Muhto ledjen dego gesson dán čuvgii mii sus lei gieđas. Olmmoš rohttestii gahpira eret.

    Govva: Trine Noodt 

    – Leahppi go nohkkan? jearralii, ja de easkka dovden jienas. Áhčči han dat lei.

    Go buohkat ledje ollen lávvui fas, de gullen sin hupmamin.

    – In mun dien gal ádden. Čuovuimet skohterluottaid. Dat han vulge dáppe lávu luhtte, birastii ealu ja jorggihii fas ruovttoluotta lávu lusa, gullui áhčči dadjamin.

    Áddjái ii orron diet mihkkege imašlaš áššiid. Son han lei boares olmmoš ja lei vásihan ollu.

    – Ii dárbbaš ballat mastege, dan dihte go eai buot eatnamat leat guoros eatnamat, vástidii son.

    Son ii čilgen šat eambbo. Sutnje orui nu lunddolaš ahte olmmoš galggai vásihit buotlágan dáhpáhusaid. Ii goassege šat šurran dan dáhpáhusas maidege. Mii leimmet oahpahuvvon ahte ii buot galgga muitaladdat.

    Iđđes čorgiimet diŋggaid, go dál lei vuolgga viidáseappot mearragáddái. De báhce Ruostavuovddi čiegusvuođat maidda in leat goassege ožžon makkárge vástádusa. Soaittán muhtun beaivvi oažžut čilgehusa.

     

    Bargobihttá 2

  • Sámi girječállit

     

    Govva: NRK 

    Kirsti Paltto lea riegádan 1947:s ja bajásšaddan Deanuleagis, Fierranjogas Ohcejoga gielddas. Dál son orru Ohcejogas.

    Sus lea oahpaheaddjioahppu. Son lea girječálli ja lea leamaš maiddái teáhterjođiheaddjin Suoma bealde «Rávgoš» sámeteáhteris. Kirsti Paltto girjjálašvuohta lea jorgaluvvon ee. suoma-, dáro-, duiskka- ja anárašgillii.

    Kirsti Paltto lea buvttadan románaid, mánáidgirjjiid, diktagirjjiid, gullugovaid, teáhterčájáhusaid sihke mánáide, nuoraide ja rávisolbmuide.

    Su vuosttas girji lei noveallačoakkáldat Soagŋu, mii almmuhuvvui 1971:s. Son čálii vuosttaš mánáidromána Vilges geađgi, mii almmuhuvvui 1980:s.

    Mánáid- ja nuoraidgirjjálašvuohta:

      • Vilges geađgi (1980)
      • Go Ráhkun bođii Skáhpenjárgii (1982)
      • Golleozat (1984) Sápmelaš álbmotmáidnasa vuođul
      • Dávggáš ja násti (1988)
      • Divga (1990)
      • Urbi (1994)

      

    Vilges geađgi

    Vilges geađgi, Paltto. K., 2011, Davvi girji 

    Girji lea viđajahkásaš nieidda Elle birra. Áhkku lea sutnje muitalan Duottarháltti birra guhte orru Rievssatduoddaris. Son oahpásmuvvá Sáijáin, gii lea eret Rievssatduoddaris. Soai mannaba dohko biekka mielde. Doppe dáhpáhuvvá ollu. Elles lea vilges geađgi maid lea ožžon beštoris. Dan oaččui son danne go son oktii gájui beštora bussás, ja dat fas de veahkeha su.

     

    Gieddegaš – gálgu

    «Sáija ii geargga jurddašit lohppii, go bálgá ala iđista boares áhkku. Elle čierrun boatkana dakkaviđe. So gaivá imaštalli čalmmiiguin ránes biktasiidda gárvodan olbmo, geas lea steanžže sámeloahcca oaivvis, muođut duhát nirvvis. Sáija njuike áhku sallii ja bohkosa.

    – Vuoi áhkku, buorre go bohtet! Mu skibir lea njuoskan ja galbmon, hállá Sáija.

    – Boahtti sisa, dadjá áhkku ja su jietna lea linis. Elle čuožžila hihtásit. Maid duot áhkku hállá? Gohčču boahtit sisa, muhto…

    Elle vilppasta duohkásis. Ja maid son oaidná? Muoraid gaskkas čuožžu stohpu! Ja bohccis badjána suovva!

    Áhkku vázzila stohpui, Sáija maŋis. Muhto Elle ii duostta lihkastit ge.

    – Boađe don ge, dadjá áhkku Ellii. Su jietna lea muhtin láhkái oahpis. Gos Elle lea dan gullan? Vai gáddágo son dušše?

    Várrugasat Elle vuolgá stohpui. Áhkku doallá uvssa rabas dasságo Elle lea šielmmá siskkobealde. Dan maŋŋá son gokčá uvssa jaskadit dego uksa ii livčče oppa leamen ge.

    Stobus lea liekkas. Uvdnagáttis čohkká riebančivga. Dat geahččá sáhkkes čalmmiiguin bohttiid. Beavddi alde fađđu beštor bahtoša. Liegga mális lievllista lotti bálddas. Áhkku manná stuorra bumbbá lusa, rahpá dan ja rohtte doppe nieiddaguoktái goike biktasiid. Elle fidne seammalágán čuvlla ja gápmagiid go sus leat, Sáija fas ránes gávtti ja rukses gahpira.

    – Bajándálki nohká fargga, hállá áhkku ja molsu nieiddaguoktái buhtes biktasiid. Go leahkki boradan, beassabeahtti vuolgit.

    – Gii don leat?  duostá Elle jearralit.

    – Ii dat leat nu dárki, čaimmiha áhkku ja gaiku Elle juolgái suohku.

    – Lei go dat stohpu eske dás? roahkasmuvvá Elle.

    – Ii lean, civkkiha beštor.

    Elle čalmmit jorbbodit hirpmástusas. Máhttá go beštor hállat? Beštor girdá Elle lusa. Elle geige gieđa ja loddi čohkkeda su goapmirii. Dan unna juolggit čagalduhttet su gieđa. Elle fuomáša, ahte beštoris lea gollenjunni.

    – Leat go oaidnán mu ovdal? jearrá beštor.

    – Mun láven árragiđa čohkkát ja njuikkodit din náveha alde. Muittát go mo don oktii bestet mu din bussá gaccain?

    Elle bohkosa. Dieđusge son muitá!

    – Ii dus dalle lean gollenjunni, dadjá Elle.

    – Ii lean. Muhto giittusin das ahte it diktán bussá borrat mu, attán dutnje skeaŋkka. Doala ovtto dan fárus, dalle it mastige bala ja dus šaddá viissis ja váibmoláđis olmmoš.

    Beštor lebbesta soajáidis ja daid vuolde joriha Elle gihtii českes geađgi. Dan nuppi geažis lea golledielku.

    – Giitu ollu hoahkala Elle, vaikke ii áddege, mo vilges geađgi sáhtášii váidudit su balu dahje veahkehit su viissisin ja váibmoláđisin.

    – Go leat heađis, guldal geađggi, rávve beštor.

    – Bija dan ohcii, doppe dat liekkista ovtto go dárbbašat dan.

    Elle nahkeha geađggi ohcii. Son lokte beštora bajás ja dat girdila eret su gieđas.»

     

    Dávggáš ja násti

    Dávggáš ja násti, Paltto. K., 1989, Jårgaleaddji Å.s

    Dát girji muitala bártnáža birra gean namma lea Dávggáš. Son muhtimin imaštallá olgun násttiid almmis. Báifáhkka gahččá násti vulos, su lusa. Násti lea hui skurtnjás ja váivvis go lea goaikkehan vulos. Son muitala Dávggážii – jus mun in beasa jođánit bajás álbmái, de mun galbmon jámas.

    Dávggážii šaddá hoahppu oažžut nástti albmái. Son oččodišgoahtá su bajás ja geahččala iešguđetlágán goansttaid, muhto ii lihkostuva oažžut nástti bajás albmái.

    Skire rávve Dávggáža, ahte son ferte vuolgit guhkes mátkái. Mo Dávggáš čoavdá dán váttisvuođa logat girjjis, ja oččošgo Dávggáš násti ruovttoluotta albmái.  Vástádusa  dása oaččut go logat girjji.

     

    Kapihtal 2

    «Čuovvovaš ija Dávggáš ođii funet. Ovtta nuppi geardde son gohccái nástti jitnii mii dáhtui oappáidis ja vieljaidis lusa albmái. Dávggáš jorai sajistis ja smiehtai, mo galggai oažžut nástti dohko. Livččii váivi, juos násti jámášii deikke eatnama ala iige šat šleđggošii ilolažžan almmi robis.

    Dávggáža mielas lei váivi datge, go olbmot beške nu garrasit, ahte áibmobiekkat njeaidaledje násttiid. Son iešge diđii bures, man garra jienat máilmmis ledje. Go rabai televisio, de oinnii ja gulai dakkáraš juzaid, mat juolgga balde. Ja juos bonjastii rádio olles jitnii, orro bealjit luoddaneamen. Ii lean imaš, ahte násttit eai gierdan daid. Dathan eai sáhttán ieža mearridit, háliidedje go bávkkanasaid ja daid áibmobiekkaid vai eai.

    Juos olbmot eai geahpet rikkerema, smiehtai Dávggáš, de almmis eai farga lean ollenge násttit. Albmi báhcá áibbas guorusin ja seavdnjadin. Dalle gal lea láittas, go násttit eai leat šat skihpárin skábmaeahkediin. Ii oidno šat ii guovssonástige…

    Muhto juos dat liikká eai stuorimus násttiid nagodivčče spargguhit, jurdilii Dávggáš  fas. Dušše buot unnimusaid, diekkáriid dego suge násti… Vaikke ii datge lean buorre. Juohke násti galggai oažžut orrut iežas sajis, justa doppe gosa lei riegádan.

    Dávggáš šuohkihii guhket ja jorggihii seainni guvlui, rohttii vel gokčasa oaivvi badjel. Son leige sihkkarit nohkkan, dasgo iđđes eadni oaččui rávkkahit su máŋgga gearddi ovdalgo son nagirčalmmiiguin viimmat iđii borranbeavdái. Muhto son ii guoskan suohkatdállerkii, geahčai dušše áitti, man duohkin násti lei. Odne son berrešii hutkat, mot oažžut dan ruoktot.

    – Bora dal, Dávggáš, vai gearggat skuvlii, hoahpuhišgođii eadni.

    – Dávggáš, gulatgo don!

    Dávggáš ii gullan ovdal go oabbá šluvgilii su.

    – Leago min bártnáš ain nahkáriid siste?  nárrestii áhčči.

    Dávggáš ii dábálaččat čohkkán jienajávohagagis.

    – Ii leat nealgi, almmuhii Dávggáš iige vilppastan geasage.

    – Ammal don leat buozus? It eahkedisge borran maidige, fuolahii eadni.

    – In leat buozus, dajai gánda ja njuikii eret beavdeguoras.

    Son rábádii skuvlalávkka ja vázzilii skuvlii. Dál, justa dán iđit son ii gillen guldalit duššálaš ságaid. Sus lei ollu dehálat bargu go suohkada gazzat. Muhto manaba muitalii dan earáide – eai livčče ádden das maidige, muhto livčče boagustan. Iiba das, ahte Dávggáš livččii áigon muitalit, son muittii maid násti lei lohkan…

    Skuvllas Dávggáš lei jaskat iige stoahkan geainnage, čuoččui dušše okto seaidneguoras ja čievččadii muohttaga. Ii oppa su buoremus skibir Mihkkal fidnen su fárrosis. Dávggážis lei gal miella muitalit Mihkkalii nástti birra, muhto son ii sáhttán dan dahkat. Dávggáš fertii birgehallat áibbas okto dainna buncaraggáin, masa lei šaddan. Son ii sáhttán muitalit ii dange, manin muggui okto – ii vaikke Mihkkal suhtai su ala ja oahpaheaddji bonjadii oaivvi.

    Mášoheamit Dávggáš čuovui skuvladiimmuid gollama. Lihkus odne eai lean go moadde tiimma ja dan lassin lei vel bearjadat, vahku maŋimuš skuvlabeaivi. Dalán, go oahpaheaddji attii lobi, viehkalii Dávggáš ruoktot. Son viegai oppa mátkki njuolgga áitti duohkái, gos násti ain guoirái oaksemohkis.

    – Gula, násti! sagai son šieđđaluvvan jienain.

    – Mun sáhtášin geahččalit bálkestit du albmái. Juos don ieš njuikešit dan meari, ahte girddášit bajás. Amma heive nu, násti?

    Násti mieđahalai silbajienain. Dat lei buorremielas, go Dávggáš lei hutkan ráđi, mainna veahkehit su. Dávggáš viegahii skuvlalávkka stohpui, viežžalii áittis bátti ja doamai dainna nástti lusa. Sus lei buorre áigi oažžut nástti albmái ovdal go earát boađášedje ruoktot. Son čanastii bátti nástti birra ja gorgŋii áiterobi ala.»

     

    Gabba

    Gabba, Askold Bašanov, 1996, Davvi girji

    Askold Bášanov lea čállán girjji Gabba. Son lea riegádan Njuohttejávrris 1934:s Ruoššas Murmánskka guovllus.

    Gabba lea muitalus nuorra boazobargi, Dánela birra. Su stuorámus niehku lea vuoitit Murmánskka dálveheargegilvvu.

    Son dápmagoahtá gabba spáilliha ja dat gáibida sus gierdevašvuođa ja viššalvuođa. Dánel ferte ieš maid hárjehallat vai šaddá bissil, nanus ja lášmat go galgá gilvalit, go hearggis sáhttá oalle leaktu. Dánel ferte maid doaimmahit daid beaivválaš bargguid, nu go guođohit ealu.

    Ollašuvvá go Dánela niehku, dan vástádusa oaččut go logat girjii.

     

    Duottar gohčču

    «Bás Dánel smiehtai ovtta vahkku maid dahká, muhto bázii ealu lusa. Guođoheaddjit nagodedje vuostáváldit, dikšut ja suodjalit geahnohis ja velá viehka muddui juolggehis misiid. Dat lei sin bargu ja ovddasvástádus biebmoaddi – bohcco ovddas. Dološ ja juo máddariin vuolgán doaibma lei dikšojuvvon dánge lossa giđa. Mo sii illudedje galbma, oađekeahtes vahkku maŋŋá! Geassemánnu čilgii almmi ja beaivváš suddadii johtilit muohttaga. Eatnama rádjai sodjan soagit unna lasttažiiddisetguin njulge. Jeaggeravddain suddi muohttaga vuolde ihtigohte luopmániid vilges lieđđelasttat.

    – Eai galbmon! Illudii Dánel.

    Giđđa válddii sihkkarit ruovttoluotta dan saji, mas lei luohpan easkkáš stuimmis.

    Dáid ilolaš minuhtaid áigge Dánel juobe ribahii čállit divtta. Dat šattai mo nu iešalddis, rahčamušaid haga, dego son ieš ii livčče lean mielde čállimin. Son goarkŋui suollemas čoma ala, čohkánasttii oanehaš boddui… Geahčai, liikostii duoddara alit albmái. Duottar lei gárvodan ruoná biktasiidda, main jávrrit leat dego čuvges-alit čeabehin. Su siellu buollái ja siellu šattai ritman.»

  • Biografiija

    Sátni biografiija boahtá greikkagielas ja čilgejuvvo ná: bios lea eallin ja graphein fas čállit.

    Biografiija lea šáŋŋer girjjálašvuođas ja dat muitala muhtin olbmo eallima birra. 

     

  • Johan Turi

    Govva: Borg Mesch, Girona gielda govvačoakkáldat

    Johan Turi riegádii njukčamánu 2.b. 1854:s Guovdageainnus, ja jámii skábmamánu 30.b. 1936 Jukkasjarvái. Son lei okta dain vuosttaš sámi girječállin. Johan Turi girji Muitalus sámiid birra muitala boazosámiid birra 1900-logu álggus. Girji lea jorgaluvvon dánskagillii, ruoŧagillii, eŋgelasgillii, duiskagillii, uŋgarašgillii, japangillii, itáliagillii ja suomagillii. Son lea maid ieš sárgon govaid girjái. Son lea maid čállán Sámi deavsttat, álmmuhuvvon 1920:s ja Duoddaris álmmuhuvvon 1931:s.

     

  • Anders Larsen

     

    Govva: Kalland. Romssa musea – Universitehtamusea

    Anders Larsen riegádii juovlamánu 2.b. 1870:s  Návuonas, ja jámii  juovlamánu 10.b. 1949:s. Son lei mearrasápmelaš. Son lei maid sámegiel oahpaheaddji, journalista ja girječálli. Son barggai oahpaheaddjin 1902 – 1964 áigodagas. Son lei maid sámi aviissa “Sagai Muittalægje” redaktevra 1904 – 1911 áigodagas. Dat aviisa almmuhuvvui guktii mánnui. 1911:s almmuhii son vuosttaš sámegiel romána “Bæivve-Alggo”. Dat romana govve mearrasámiid eallima, ja čuovvu váldopersovnna Ábo Eira eallima iešguđetge osiid. Anders Larsen govve románain dáruiduhttima ja movt dat váikkuhii sámegillii ja sápmelaččaid iešgovvii. Romána ulbmil lei nannet sápmelaččaid iešdovddu go stuoraservodat badjelgeahčai sin, ja čájehit vuostemiela dan oidnui mii norgga servvodagas lei sámiide.

    1949 čavčča, dan seammá jagi go son jámii, sáddii son mearrasámiid eallin-girjji giehtačállosa. Just Knud Qvigstad jorgalii dan dárogillii, ja almmuhii girjji 1950:s. 1970:s almmuhuvvui girji sámegillii “Mearrasámiid birra”.

  • Nils-Aslak Valkeapää

     

    Govva: Rolf Ulrichsen / Aftenposten / NTB Scanpix

    Nils Aslak Valkeapää dahje Áillohaš riegádii njukčamánu 23.b. 1943 Eanodagas ja jámii skábmamánu 26.b.2001 Esbos. Son orui Kasivarsi Suomas ja Norggabeale Ivguvuonbađas.

    Su áhčči lei suoma boazosápmelaš ja eadni lei norgga sápmelaš, eret Davvi-Romssas. Bearaš orui Suomas, muhto go Áillohačča áhčči jámii, fárrii su eadni Norgii Ivguvuonbahtii. Áillohaš maid fárrii dohko jagis 1996, ja šattai Norgga stáhtaborgárin 2001:s.

    Son lei sámi girječálli, komponista ja govvadáiddár. Son lei multidáiddár, lei dovddus iežas divttaiguin, lávlagiin, luđiin ja govvadáidagiin. Áillohaš  álggahii iežas dáiddaeallima luđiin, ja son lea ge luđiin šaddan beakkálmassan. Su govvadáidagiin leat sámi ivnnit ja govvosat. Son lea komponeren musihka Ofelaš filbmii.

    Áillohaš lei dat vuosttaš sápmelaš gii oaččui Davviriikkaid Ráđi girjjálašvuođabálkkašumi 1991:s girjjiin “Beaivi, áhčážan”.

    Son lea čállán diktačoakkáldaga «Ruoktu váimmus», mii  álmmuhuvvui 1985:s, “Beaivi, áhčážan” mii  álmmuhuvvui 1991:s,  ja “Eanni, eannážan” mii álmmuhuvvui  2001:s.

    Áillohaš lea maid ožžon Itálias musihkka bálkkašumi loddesymfoniijan “Goase dušše”.

    Áillohaš oaččui 50-jagi skeaŋkan viessobáikki Omasvuona suohkanis. Dasa son huksii viesu, Lassigámme. Maŋŋil su jápmima oste Romsa fylkasuohkan, Sámediggi, Omasvuona suohkan ja Romssa universitehta báikki. Lassigámme geavahit sámi dáiddárat ja girječállit.

    Juohke jagi juhkkojuvvo Áillohačča musihkkabálkkašupmi beassášlávvardaga Guovdageainnu Sámi grand prix doaluin. 

  • Elle Márjá Vars

     

    Govva: Elle Márjá Vars

    Elle Márjá Vars lea riegádan 1957:s,  Láhpoluobbalis Guovdageainnus. Son lea sámi girječálli. Son lea almmuhan oktiibuot 15 čáppagirjjálašvuođa girjji. Su vuosttaš romána lei “Katja”. Dáinna románain son oaččui Sámedikke Friddja Sátni bálkkašumi 1986:s. Son lea guovtte geardde ožžon Sámeráđi čáppagirjjálašvuođa bálkkašumi; 2004:s oaččui son buoremus sámegiel nuoraidrománain ja 2007:s buoremus sámegiel mánáidgirjjiin. 2012:s lei “Áidnen” CD, su teavsttain nominerejuvvon “Spellemann” bálkkašupmái.

    Elle Márjá Vars lea maid leamašan miellahttu Davvi-Hålogalándda bismagodderáđis ja Sámedikki giellastivrras.

    Su girjjálašvuohta:

    1986: Kátjá, nuoraidromána

    1986: Oabbá, mánáidgirji

    1989: Savdnjiluvvon nagir, diktagirji ovttas Kaia Nilseniin ja Ravna Eirain

    1990: Arvedávggi mánát, mánáidgirji

    1990: Okto, romána

    1992: Buot ovddemus jápmet niegut, romána

    1996: Ja idja ii galgga šat leat

    2002: Jaskatvuođas ii leat mihkke agiid

    2006: Máilmmi láikkimus olmmoš

    2004: Čábbámus iđitguovssu

    2013: Skábma